Friday, January 10, 2014

Maalaanko uunin? - Should I paint the stove?

Hyvää uutta vuotta lukijoille! ♥ Vuosi alkaa uunipohdiskelulla. Olen tässä viime aikoina uunia lämmittäessä alkanut miettiä taas uunin maalausta. Mehän teimme olohuoneremontin muutama vuosi sitten, ja samalla purettiin pois vanha huonokuntoinen pönttöuuni ja tilalle muurari teki suunnittelemamme jugend-henkisen uunin. Alusta asti minulla oli suunnitelmissa maalata uuni ja tehdä siihen jotain koristemaalausta. Alunperin piti tehdä kohokuvioitakin rappaukseen, mutta ne saavat kyllä jäädä. En oikein tykkää tuosta vitivalkoisesta väristä, se voisi olla joku vaalea kermanvärinen, ja samalla pitäisi maalata muuri. Kun kuvittelette tuon uunin joulupostauksen olohuonekuvaan... niin onhan se vähän turhan valkea.

Uuni on ollut käytössä nyt neljä ja puoli talvea ja hyvin se lämmittää, pitää lämpönsä paljon peltipönttöuunia pidempään. Mutta jotain on tapahtunut... rappausta on vähän irronnut luukkujen alta, ja uunin pinnassa on muutama hiushalkeama (Pahin näkyy vaakasuorana viivana yläosassa, missä sivut alkavat kaartua kattoon). Vasta rappauksen tehtyämme älysimme, että olisi ollut olemassa jotain vahvistettua rappauslaastia, joka joustaa eikä hiushalkeamia pääse syntymään. Miten lie, onko muurarilla tullut virhe, vai mistä halkeamat johtuvat. Muurari kyllä varoitti, että sileä rappaus ei tule ikinä pysymään halkeamattomana. Tiedä häntä.

Mutta kunhan tuo luukun alus korjataan, maalaus olisi ajankohtainen. Sen aika koittaa sitten keväällä, kun lämmityskausi on ohi. Vaan maalaisiko sen? Entä mitä tuohon maalaisi? Vai maalaisiko mitään? Ja millä maalilla? Tykkään valtavasti tuollaisesta liitumaisesta pinnasta, kuten esimerkiksi Hvitträskin uuneissa... Pitääkö sitä alkaa itse sekoittelemaan jotain liimamaalia tai temperaa? Mutta toisaalta en haluaisi että uunin pinnasta irtoaa väriä, ja monet noista vanhanajan maaleista ovat kyllä sellaisia.

- - - - - - -

Happy new year to my readers! ♥ The year begins with thoughs about our stove. I have been thinking of painting in. We made some renovations in our living room a few years ago, when we took down the old round stove, and got a new one that is made according to our own design. I had the vision of a painted stove with decorative paintings in my mind from the beginning. I don't like the white, something creamy would be more to my taste, and of course the plastered tile wall on the back too.

The stove has been in use for four and half winters, and it heats well. But something has happened, the plaster has come off a bit under the oven door, and there are some tiny cracks upper in the plaster. I have no idea why, perhaps the mason made some mistakes. Although he warned us it would be impossible for the plastered stove to remain without any cracks. Who knows.

Painting the stove will be on to-do-list in spring after the heating season, and after the crack has been repaired. But what I'll paint in it? Or will I paint anything at all? And what paint should I use? Perhaps I have to make my own paints with traditional instructions...




Maalaus Hvitträskin lastenhuoneen uunista - ihana! Jotain tällaista?

Tuesday, December 31, 2013

Valkeaa - White

Vuoden viimeisenä päivänä satoi lunta!
We got snow in the last day of the year!

Kun eilen vielä näytti tältä, kanavasta jäät sulaneet lähes kokonaan pois.
It looked like this only yesterday, almost no ice left.

Lammessa sinitteli vielä jääpeite veden alla.
There is still some ice on the pond.

Vuoden viimeinen orvokki?
The last violet of the year?

Timjami vain odottaa kevättä (sitten se kuitenkin auringossa ja tuulessa kuivuu...).
Thyme is waiting for the spring (and then it will propably dry in the sun and wind)


Aioin hakea tästä tänään salaattiaineksia, nyt viinisuolaheinät ovat lumen alla... ehkä silti kaivan näitä sieltä. Miltähän mahtavat maistua?
I was going to get this in my salad today... now the Bloody dock is under the snow... perhaps i'll stil dig up some. I wonder how they taste now?

 Oreganokin oli elossa.
Oregano was alive too.


Kuinka kummallinen talvi onkaan ollut! Ei oikein ole ymmärtänyt mikä vuodenaika on menossa. Toivottavasti lumi pysyy viimein kevääseen saakka, muuten ei jaksa odottaa oikeaa kevättä.

How strange winter it has been! I hope the snow will finally stay until the spring comes.

Monday, December 30, 2013

Kahvi - Coffee

Join nuorena hyvin paljon kahvia. Tavallista suodatinkahvia. Opiskeluaikaan kutomossa oli kahvinkeitin, ja sitä tuli litkittyä mukitolkulla pitkin päivää... miehenikin muistaa miten hän ihmetteli seurustelumme alkuaikoina juomani kahvin määrää. No, sittenpä vatsani ei enää sietänytkään kahvia ja sen juonti oli pakko lopettaa! Olin sitten lähes parikymmentä vuotta ihan tyytyväinen teen juoja, jo kahvin maistaminen sai vatsani kipeäksi ja kahvin kitkerä maku säilyi suussani seuraavaan päivään. Ajattelin, että on tultava toimeen loppuelämäni ilman... kunnes maistoin Italiassa sikäläistä kahvia. Hyvää! Ei vatsakipuja! Ihmeellistä! Viime kesän Italianreissumme asunnossa oli espresso-kahvakeitin. Join kupin- jopa pari päivässä... ja päätin, että tämmöinen vehje on saatava. Sainkin sitten Suomessa ostettua käytetyn kahvakoneen halvalla. Ja nyt nautiskelen kupillisen (tai joskus pari) cappuccinoa päivässä. Ihanaa! Maitovaahto tulee parhaiten Arlan Café-maidosta, ja joskus jo onnistuu vaahtoon kuviotkin, hih.

Mutta tuo keitin on aika rämä, mieheni korjasikin sen jo kerran kun suurin osa vedestä valui höyryputkesta eikä kahvin läpi. Tekisi mieleni uutta, mutta minkälainen... kaupat ovat nyt väärällään kapselikeittimiä. Ei ikinä sellaista roskaajaa meille, eikä se kahvikaan ole hyvää! Sitten niitä täysautomaatteja... en tiedä. Toisaalta on mukavaa sählätä tuon kahvakeittimen kanssa, siinä on oma viehätyksensä, kun ensin jauhaa pavut, sitten tamppaa kahvin kahvaan, kiertää kahvan paikalleen ja viimein valuttaa sen kahvin, ja sitten maitovaahto... Mutta eipä näy kahvakeittimiä kaupoissa. Vai haluaisinko sittenkin päästä helpommalla... tiedän, että mieheni haluaisi. Automaattilaitteita varmaan alkaa tulla alennusmyyntiin nyt joulun jälkeen, kun tuntui joka kauppa olevan koneita pullollaan ennen joulua. Mutta silti tuntuu että kokeilu tulisi hyvin kalliiksi, jos en tykkääkään, automaatit maksavat ihan järjettömästi. Onko teillä kahviautomaateista kokemuksia? Tai minkähänlainen olisi manuaalinen Rok espressolaite?

-  -  -  -  -

I drank a lot of coffee when I was younger. Regular filtered coffee. In our school's weaving room there was a coffee machine, and I drank mugs and mugs of it during the days. But then my stomach put a stop to it, I had to quit. I was  a tea-drinker for almost two decades, even tasting a sip of coffee got my tummy ache and left my mouth a bitter coffee taste for the next day. I thought I should be without coffee for the rest of my life... until I tasted coffee in Italy. Wow! Yum! No bitter taste! No tummy ache! Amazing! We had a pump espresso machine in our Italian apartment last summer. I drank one or two small cups with milk a day, and I decided I have to get a machine at home. I found a cheap used one and now I drink one or two cups of cappuccino a day. Lovely!

But the machine is old and not very good, and I am thinking of buying a new one. But what kind of espresso machine? There are plenty of capsule machines for sale but not those for me thank you very much. And then there are automatic machines... don't know if I want that either. I kind of enjoy the fuss with grinding the coffee, tamping it into the basket and putting on the portafilter and steaming the milk... But there are rarely any not-automatic pump-machines in stores here. Or would I like it to be easy and buy an automatic... I know my hubby would! They are just way too expensive. Or what would Rok espresso press be like?



Friday, December 27, 2013

Joulu - Yule

Jouluamme kuvin. 

Ellena-keiju on ensimmäinen joulun tuoja, hän saa taustalleen joka joulukuun alussa valot heinäkoristeineen ja ympärilleen lasipallot säihkymään.     

Olohuoneemme on parhaimmillaan jouluna punaisine väreineen ja hämyisine tunnelmineen, kun kaikki kynttilät ja valosarjat ja kuusi loistavat pehmeää valoaan.

 Joulukuusessa on valon neito latvassa ja perinteiset lasipallot, joita hankin joka vuosi yhden lisää. Tänä vuonna se oli suuri lasikoriste Italiasta.

Keijut karkeloivat lamppujen tuikkeessa.

 Ensimmäistä omaa viiniäni maisteltiin jouluna, ja vahva ja makea viini maistuukin ihanalta suklaan kanssa. Olen aika ylpeä viinin onnistumisesta niin hienosti. (Joku saattaa muistaa etiketin kuvan, siinä on sama keiju kuin tekemässäni Ex Libriksessä.)

Pieni nukkekotikokoinen joulupirtti ilahduttaa joka joulu vanhanajan tunnelmallaan.

Palapeli... joulunajan perinteinen leppoisa puuha.

Nukeillakin on punainen lyhty joulua tuomassa.

 Ainoa "joululahjani", mutta sitäkin ihanampi: astiakaappi ruokasaliin, viimeinkin. :)

Hmmm... laitan joulukuvia, ja kuudessa kuvassa yhdeksästä on keiju tai keijuja... hih.

Saturday, November 30, 2013

Joulupukki - Santa Claus

Siinä hän nyt on, joulun kunniavieras, kaikessa komeudessaan. Minun iso joulupukkini! Olen hyvin tyytyväinen, ensimmäinen oikean ihmisen kokoinen hahmoni onnistui yli odotusten. Ja kaiken lisäksi oli todella mukava projekti ja nautin siitä kovasti! Joulupukista tuli ystävällisen ja iloisen näköinen heppu, jota toivottavasti lapset eivät pelkää. Joulupukki asustelee nyt Kahvila Aurorassa Suonenjoella asiakkaiden ihmeteltävänä ja ihasteltavana.

Joulupukin takki on vanha punainen villakangastakki, johon ompelin turkisreunukset vanhasta (piisami?) turkista. Samoin kuin villakankaasta tehtyyn hiippalakkiin. Hänellä on jalassaan vanhat lapikkaat ja kädessään turkisrukkaset. Pukin kasvothan tein polymeerimassasta kipsi"naamion" päälle muotoilemalla, ja vartalo on tehty vaahtomuovista rautatankoluurangon päälle. Alunperin pukille tekemäni silmät menivät harmillisesti pilalle lakan ja akryylivärin yhteensopivuusongelmien takia, ja minun piti käyttää teollisesti valmistettuja muovisilmiä. Onneksi en ollut ehtiä liimata silmiä paikalleen ennen kuin huomasin niiden vioittuneen.

There he is, the honoured guest of the Holiday time. My life size Santa Claus! I am very pleased with him, the first life-size figure I have made and he came out so great. Besides that, this was really great project and I enjoyed working with it so much! He is jolly and kind looking old chap, and I hope the children will not be frightened of him. The Santa Clause is placed in the coffeeshop Kahvila Aurora now for people to see.

The Santa's coat is an old red woollen coat that I decorated with trimmings that I made of an old (muskrat?) furcoat. As well as the red hat. He has old traditional Finnish leather boots, and fur-lined leather mittens.









 I sculpted his wrinkles after a pic of my father.

In the car on the way to the coffeeshop. He seems to enjoy the ride...

His new home in the coffeeshop.