Hyvää joulua! - Happy Holidays!

Talvinen ikkunamaalaus - Window painting

Maalasin muutama vuosi sitten lähikaupungin kahvila Auroran ikkunaan jouluisen maalauksen. Sain toimeksiannon jälleen samaiselta kahvilalta ennen joulukauden alkua, ja tein ikkunaan talvisen maalauksen. Ikkunaan maalaaminen pois pestävillä väreillä on hiukan hankalaa, mutta tosi mukavaa! Kahvilan asiakkaat ovat olleet hyvin ilahtuneita ikkunan jouluisesta ilmeestä.

- - - - - -

I made a window painting for the local café a few years ago. I was comissioned to paint once again, and the café window got a pretty wintery view for the Holidays. Painting a window with paints that have to be washed away, is quite tricky, but it is so much fun! The café customers have enjoyed the decoration a lot.

Nuuttina nuhassa - Yule goes away

Kaamea nuha. Ja Nuutinpäivä, Talvennapa. Kuusi saa tänään kyytiä, jos vaan jaksan tehdä sille jotain, ehkä laitan lapset tyhjentämään sen. Sitten mies pätkii havut ruusuköynnöksen päälle lisätalvisuojaksi. (Taivutin köynnöksen viimein maahan muutama päivä sitten, ja peittelin havuilla. Pikkuisen jäi viime tippaan, hehheh.) Kovin kaunis kuusi edelleen on, se ei ole tiputellut neulasiaan juuri lainkaan. Sääli, mutta joulu saa nyt loppua. Jätän vielä joitain keijujen valoja, mutta kaikki jouluinen saa mennä.

Mutta mikä on tuo kumma valoilmiö kuusen takana? AURINKO! Ah miten tuntuu ihanalta pitkän harmaan ja synkän sään jälkeen. On tätä kaivattu. Kuusen latvaa vartioinut valon neito teki tehtävänsä ja sai auringon takaisin Pohjolan vuoren uumenista.

- - - - - - -

Awful flu. And the end of our Yule time today (in the traditional Finnish Yule this was the last day of the season, and it is also the center of the winter). The tree will go out today, if I am fit enoug to take the decorations down. Or perhaps I'll put children working on it. Then my hubby will take it out and cut the branhces to cover and protect my climber rose from heavy frost. The tree is still so beautiful and it hasn't dropped much of it's needles. It's a pity, but it has to go, I am tired of the decorations. I will leave some fairy lights but everything else must go.

But what is that strange light behind the tree? THE SUN! Oh how wonderful it feels after long grey and dark weather. Dear sun I have been missing you so much! The Lady of the Light who was protecting our tree, made her job and brought the sun back from the depths of the Lapland mountains.

Joulu - Yule

Jouluamme kuvin. 

Ellena-keiju on ensimmäinen joulun tuoja, hän saa taustalleen joka joulukuun alussa valot heinäkoristeineen ja ympärilleen lasipallot säihkymään.     

Olohuoneemme on parhaimmillaan jouluna punaisine väreineen ja hämyisine tunnelmineen, kun kaikki kynttilät ja valosarjat ja kuusi loistavat pehmeää valoaan.

 Joulukuusessa on valon neito latvassa ja perinteiset lasipallot, joita hankin joka vuosi yhden lisää. Tänä vuonna se oli suuri lasikoriste Italiasta.

Keijut karkeloivat lamppujen tuikkeessa.

 Ensimmäistä omaa viiniäni maisteltiin jouluna, ja vahva ja makea viini maistuukin ihanalta suklaan kanssa. Olen aika ylpeä viinin onnistumisesta niin hienosti. (Joku saattaa muistaa etiketin kuvan, siinä on sama keiju kuin tekemässäni Ex Libriksessä.)

Pieni nukkekotikokoinen joulupirtti ilahduttaa joka joulu vanhanajan tunnelmallaan.

Palapeli... joulunajan perinteinen leppoisa puuha.

Nukeillakin on punainen lyhty joulua tuomassa.

 Ainoa "joululahjani", mutta sitäkin ihanampi: astiakaappi ruokasaliin, viimeinkin. :)

Hmmm... laitan joulukuvia, ja kuudessa kuvassa yhdeksästä on keiju tai keijuja... hih.

Joulupukki - Santa Claus

Siinä hän nyt on, joulun kunniavieras, kaikessa komeudessaan. Minun iso joulupukkini! Olen hyvin tyytyväinen, ensimmäinen oikean ihmisen kokoinen hahmoni onnistui yli odotusten. Ja kaiken lisäksi oli todella mukava projekti ja nautin siitä kovasti! Joulupukista tuli ystävällisen ja iloisen näköinen heppu, jota toivottavasti lapset eivät pelkää. Joulupukki asustelee nyt Kahvila Aurorassa Suonenjoella asiakkaiden ihmeteltävänä ja ihasteltavana.

Joulupukin takki on vanha punainen villakangastakki, johon ompelin turkisreunukset vanhasta (piisami?) turkista. Samoin kuin villakankaasta tehtyyn hiippalakkiin. Hänellä on jalassaan vanhat lapikkaat ja kädessään turkisrukkaset. Pukin kasvothan tein polymeerimassasta kipsi"naamion" päälle muotoilemalla, ja vartalo on tehty vaahtomuovista rautatankoluurangon päälle. Alunperin pukille tekemäni silmät menivät harmillisesti pilalle lakan ja akryylivärin yhteensopivuusongelmien takia, ja minun piti käyttää teollisesti valmistettuja muovisilmiä. Onneksi en ollut ehtiä liimata silmiä paikalleen ennen kuin huomasin niiden vioittuneen.

There he is, the honoured guest of the Holiday time. My life size Santa Claus! I am very pleased with him, the first life-size figure I have made and he came out so great. Besides that, this was really great project and I enjoyed working with it so much! He is jolly and kind looking old chap, and I hope the children will not be frightened of him. The Santa Clause is placed in the coffeeshop Kahvila Aurora now for people to see.

The Santa's coat is an old red woollen coat that I decorated with trimmings that I made of an old (muskrat?) furcoat. As well as the red hat. He has old traditional Finnish leather boots, and fur-lined leather mittens.

 I sculpted his wrinkles after a pic of my father.

In the car on the way to the coffeeshop. He seems to enjoy the ride...

His new home in the coffeeshop.

Hyvää joulua! - Happy Holidays! - Joyful Yule! - Merry Christmas!

Toivotan teille kaikille hauskaa, ihanaa, sydämellistä, lämmintä, herkullista ja rauhallista joulua!

I wish you all merry, lovely, heartiest, warm, delicious and peaceful Holiday time!

Ikkunamaalaus - Window painting

Lähikaupungin kahvilaan pyydettiin ikkunamaalaus... tällaisen tein. Maalasin temperaväreillä (=peittävämpi peiteväri) ja maalinesteenä käytin piimää! Oli mukavaa maalata ja ihmiset tykkäävät kuulemma kovasti. Ikkuna saikin ensimmäisen palkinnon joulunäyteikkunakisassa!

I was asked to paint a cafe window in the local town. I painted with tempera colours used  buttermilk as the painting liquid. It was really nice to paint and I've been told people love it! The window won the 1st price in Christmas window competition!

..Piparimökki! - ... Gingerbread house!

Olipa kerran tonttumuori Martta ja tonttu-ukko Unto. He asuivat pienessä pesäkolossa kaapin takana, piilossa ihmisiltä ja katseilta. Martta kehräili nurkkiin kertyneestä pölystä, ihmisten unohtamista toiveista ja kauan sitten sanotuista turhista ja vääristä sanoista lankaa, josta Unto virkkasi pienenpienellä kultaisella koukulla unipitsiä. Hän virkkasi sekaan ilman hengetärten kehräämää taikaharsolankaa, ja keijujen lahjoittamia salaisen maan kimaltavia utuhöyheniä, jotka saivat harmaat ja ikävät asiat kietoutumaan yhteen ja muuttumaan aivan uudenlaisiksi ihmeellisiksi ja ihaniksi unelmiksi. Tontut ahkeroivat joka yö kun ihmiset nukkuivat, tehden sylikaupalla henkäyksenohuita, läpinäkyviä ja himmeästi hehkuvia uusia unelmia ja sydämellisiä sanoja. Joka aamuyö unien haltia tuli hakemaan tontuilta sylillisen unelmia ja vei ne mukanaan sivellen niitä nukkuvien ihmisten silmäluomille.

Mutta eräänä päivänä ihmiset halusivat siivota kunnolla. Kauhea imu hajoitti tonttujen pesän ja imaisi mukaansa kaiken! Tontut ehtivät juuri ja juuri juosta karkuun kaapin toiselle puolelle, ja voi kauhistus, heidät nähtiin! Mutta tontut näkivät pienen lapsen, joka kyykistyi ihmettelemään mitä nuo pikkuruiset punahattuiset olennot olivat. Lapsella oli ystävälliset silmät ja hymyilevä suu, joten Unto tuli varovasti kokonaan esille kaapin kulman takaa. "Mikä sinä olet?" Lapsi kysyi. "Minä olen tonttu-ukko Unto ja tuossa on muorini Martta. Te rikoitte juuri meidän kotimme. Tuolla kaapin takana, taulupinkan vieressä oli oikein hyvä asua, mihin me nyt joudumme?" Unto alkoi itkeä ja Martta parkui kahta kovempaa. Miten heidän nyt kävisi ilman omaa kotia? Kuka virkkaisi ihmisille unelmat ja toiveet? "Voi teitä raukkoja! Äiti halusi siivota kunnolla kun tulee joulu! Ei me tiedetty että siellä taulupinon takana asuu ketään. Anteeksi!" Tyttö sanoi surullisesti. Tontut jatkoivat nyyhkimistä ja istuivat apeana jalkalistan päällä. 

Sitten tyttö keksi: "Mutta kuulkaa! Äiti aikoo leipoa tänään pipareita, entä jos tehdään teille uusi hieno talo piparitaikinasta! Koristellaan se oikein hienoksi ja saatte valotkin. Siinä teidän on hyvä asua! Äiti on tehnyt ennenkin piparimökkejä, mutta ei niissä koskaan ole kukaan asunut, olisi tosi kivaa jos muuttaisitte siihen! Siis jos se vain kelpaa..." Unto ja Martta katsoivat tyttöä silmät pyöreinä. Että piparitalo! Sehän vasta kummalta kuulosti. Mutta kaipa sitä voisi kokeilla, olisi siinä ainakin väliaikainen koti jos ei muuta. Tontut katsoivat toisiaan ja nyökkäsivät: "no tehkää sitten meille mökki, kun rikoitte kotimme."

Tyttö kertoi äidilleen ja siskolleen mitä ihmeellistä hän oli juuri nähnyt ja että pienet tontut tarvitsevat kodin. Ja niin he alkoivat yhdessä tuumin rakentaa mökkiä tontuille. Se koristeltiin kauniisti ja se sai värikkäät ikkunat ja karkkikaton, ja tietysti valot että tontut näkisivät paremmin tehdä yöllä töitä. Tontut hyppivät tasajalkaa innosta, kun he seurasivat talon valmistumista, eivätkä olisi malttaneet odottaa että pääsisivät siihen asumaan. Ihmeen ihana siitä tuli! Tontut kiersivät talon ympäri ja kurkkivat sisään ikkunoista ja ovesta, ja totesivat sen juuri sopivaksi. Hyvä siinä olisi asua ja unelmia virkkailla. Katsokaa nyt Martta-muorin onnellista ilmettä, kun hän seisoo uuden kodin ovella!

Once upon a time there was an elf called Martha and an elf called Unto. They lived in a small burrow behind the cabinet, hidden from the people and their eyes. Martha spinned yarn from the dust in the corners, forgotten wishes and wrong words said long time ago, which Unto crocheted to dreamlace with tiny golden hook. He crocheted among magic yarn made by spirits of the air, and secret sparkling fogfeathers donated by fairies. Together the ingredients turned into beautiful soft and wondorous happy dreamlace. The elves worked every night when people were asleep, making piles of thin, transparent and faintly glowing new dreams. Every small hours dreamspirit came to pick up a handful of dreams and took them to brush them on sleeping people's eyelids. 

But one day, people wanted to clean up properly. Terrible suction scattered elves’ home, and sucked up everything! The elves just barely had time to run away to the other side of the cabinet, and what an awful thing, they were seen! But the elves saw a small child, who stooped down wondering what those tiny little creatures were. The child had friendly eyes and smiling mouth, so Unto came slowly around the corner to show himself. "What are you?" The child asked. "I am an elf Unto, and this is my wife Martha. You have just broke our home. Over there behind the cabinet, next to the pile of frames, was a very good place to live, where will we go now?" Unto began to cry and Martha squalled even louder. What will happen to them without their home? Who will take care of people's dreams and wishes? "Oh, you poor thing! Mom wanted to clean up properly for Christmas! We didn’t know there were someone living behind the cabinet. I'm so sorry!" She said sadly. The elves continued to sob and sat dejectedly on the footrail. 

Then the girl came up with and idea: "But listen! Mom will bake gingerbread cookies today, what if we made a great new house for you! It could be decorated, and you will get lights. You will be comfortable living there! Mother has done many gingerbread houses in the past, but no one never lived in them, it would be really nice if you moved in! So, if it suits you, of course ... " Unto and Martha looked at the girl with round eyes. A gingerbread house! That sounded weird. But maybe they could try it, it would be at least a temporary home if nothing else. Elves looked at each other and nodded, "Well, then make us a house, since you broke our home." 

The girl told her mother and sister what amazing thing she had just seen and that the small elves need a home. And so they began to build the cottage for the elves together. It was decorated beautifully and it had colored windows and the roof with candies, and of course the lights so that the elves could see better when working at night. The elves jumped up and down in excitement, watching the house to rise, and they almost couldn’t wait to get to live in it! It was a wonderful house! The elves circled around the house and peeped in the windows and the door, and desided it was perfect for them. It would be good place to live in and make the dreams. Now look how happy Martha looks when she is standing at the door of the new home!

Tehdään... - Making...

Kuusi - Tree

Nukkekodissani on jo kuusi. No, totta puhuen se on siellä aina... ikuinen joulu. Oma kuusi saa vielä odottaa, en edes tiedä mistä sen saamme, oman tontin sopivat kuuset on jo käytetty, uusia on kasvamassa.

My dollhouse already has a Christmas tree. Well, actually it is there all year round... Christmas forever. Our own tree must wait for a bit longer.

Pyhien aikaa - Holiday time

Valon neito - Maiden of Light

Joulu. Pimeys -Valo! Valon neito tuo loistetta pimeään talviyöhön. Hän pääsee koristamaan kuusipuumme latvaa loistollaan.

Christmas. Darkness - Light! The Maiden of Light brings shining to the dark winter night. She will be embellishing our spruce-tree top.

Punainen lyhty - Red lantern

Hyvää talvipäivänseisauspäivää - Happy Winter Solstice!

Tänään toimme kuusen sisään ja koristelimme sen piilossa lymyävän auringon kunniaksi. Tästä alkaa päivä pitenemään, hitaasti, mutta varmasti... Kuusi loistaa hämärässä tuoden toivoa lisääntyvästä valosta. Kuusen löysimme omasta rannasta, vähän harvanlainen mutta kaunis silti.

Today we brought the tree in, and put the lights and glittering decorationgs to celebrate the hiding sun. From now on the days will be longer every day, slowly. The tree is glowing in the dark bringing hope about the increasing light. The tree is from our own yard, the edge of the forest, a bit thin but I think it is beautiful.

Hehkuva keiju - Glowing fairy

Kaunis Seljakeiju Ellen seikkailee kesät puutarhassamme keskellä kukkasia, mutta talveksi hän pääsee olohuoneeseen piirongin päälle. Joulunajan kunniaksi rakensin Ellenille taianomaisen ympäristön, jossa hän hehkuu salaperäisenä huurteisten heinien, lasipallojen, kultatähtien ja valojen keskellä...

Beautiful Ellen, fairy of the Elder trees has her adventures in the middle of the flowers in our garden at summers, but she has her place on top of an old chest for the winter. To celebrate the Holiday time I created her a magical surroundings, where she enchantingly glows in the middle of the frosty grass, glassballs, golden stars and shimmering lights...

Enkeli - Angel

Joulu... se lähenee. Ostin tässä yhtenä päivänä puutarhaenkelin. Niin, puutarha on lumen peitossa enkä kaunokaista sinne vie palelemaan, vaan hän pääsi jouluenkeliksi olohuoneeseen! Nostin enkelin pienen pylvään päälle ja mietin että mitäs seuraksi... vähän kimallusta, kultaa ja punaisia helmiä. Pari perhostakin lennähti enkelin kaveriksi, ja valot, tietysti; ihanat, hehkuvat, säteilevät valot keskitalven pimeyteen... Ihanaa istua pimeässä kun enkelin valot loistavat lämpimästi.

Holiday time... it is coming closer. I bought a garden angel the other day. Yes, my garden is covered with snow, and I won't put her there in cold, but she got to be our Holdiay angel in the living room instead! I put the angel on a small pillar and hmm then what... something to go with her. A little bit of glimmer and gold, red beads... two butterflies flew there to keep her company. And lights, of course, beautiful, glowing lights in the mid-winter darkness... So lovely to sit in the dark room, enjoying the angel lights.