Monday, October 31, 2016

Merenneito - Mermaid

Paikallinen Suonenjoen taideseura järjestää näyttelyn "Yhdessä", johon pyydettiin aikuisten ja lasten yhdessä tekemiä taideteoksia. Minä sain inspiraation tyttäreni maalaamasta merenneitotaulusta, ja tein taulun merenneidon kolmiulotteiseksi veistokseksi. Merenneito on vähän hurjaluontoinen ja ei ihan niin kaunis ja lempeä... ja se on aika suuri verrattuna muihin veistoksiini. Näyttelyn avajaiset ovat huomenna, jännityksellä odotan miten tyttäreni taulu ja veistos on näyttelyyn aseteltu. Vein sinne myös aiemmin yhdessä tekemämme lentävän lohikäärmeen.

Merenneidon runko on tehty rautalangasta, muotoa kasvatettu alumiinifoliolla, ja sen jälkeen tehty kova pohjamuoto Aves Apoxie Sculpt -epoksimassalla. Iho on polymeerimassaa, ja pyrstön suomut abalone-simpukan palasia upotettuna epoksimassaan. Evät ovat fantasy film -sellofaania ja rautalankaa, hiukset lampaanvillaa. Oli tosi hauskaa tehdä veistos tyttäreni tekemän kuvan inspiroimana, aivan varmasti tällaista yhteistyötä tulee lisää. Jos haluatte nähdä enemmän tyttäreni maalauksia, niitä löytyy instagramista. Tällainen vähän erilainen työ oli tähän hetkeen juuri se mitä tarvitsin, ja nyt on taas into tehdä lisää veistoksia pitkän tauon jälkeen!

Näyttely on Suonenjoen kirjaston Kellarikalleriassa 2. - 25.11. 

- - - - -

The local art society has an exhibition "Together", where they asked for art made together byt children and parents. I got an inspiration from my daughter's mermaid painting, and I sculpet the mermaid as a statue. It is a bit wild and scary mermaid, a bit different from usual, and it is quite big compared to my other sculpts. The exhibition opens tomorrow, and I am excited to see how the mermaid and the painting look there together. I also took there the dragon that we made together with my daughter a few years ago.

The mermaid has a wire skeleton, then bulked up with aluminium foil. Then I made the basic form with Aves Apoxie Sculpt, and sculpted the skin over it wit polymer clay. The scales on the tail are abalone shell pieces mounted in the epoxy clay. Fins are fantasy film and wire, hair is lambswool. It was so much fun to sculpt and be inspired by my daughter's painting, and I am sure we will make more collaborations like this in the future. If you want to see more of my daughter's paintings, you can find them in Instagram. This kind of a bit different work was just perfect for me now, I am inspired to sculpt more after long time! 









Ja vielä muutama tekovaihekuva:
And a few work-in-progress pics:







Monday, October 24, 2016

Neulegraffiteja - Yarn bombing

Rautalammin raitti sai tänään museon kulmalle värikästä ilmettä neulegraffitein! Ja väripilkut jatkuvat museon kuistille asti, opastaen ensi viikolla aukeavaan hienoon "Käsin tehty" -käsityönäyttelyyn (voi mitä aarteita siellä..). Eikö olekin herkullisen värisiä pehmoisia nuttuja saaneet ylleen koivu ja tolpat ja kaiteet, näistä tuli NIIN hienoja!

Olin erään toisen taiteilijan kanssa pari viikkoa sitten ohjaamassa työpajoja, joissa monta innokasta naista oli tekemässä ja ompelemassa pehmeistä aarrekasoista iloisia "tilkkutäkkejä". Päällystimme myös linnunpönttöjä, puolet pöntöistä on tehty kunnan työkeskuksella ja puolet ovat mieheni tekemiä ja meidän perheen naisten päällystämiä. Yhdessä työpajassa päällystettiin myös lautasia ja tarjottimia museon kuistilla olevaan telineeseen. Tänään kiinnitimme työt paikalleen museon pihapiiriin ja puuhun, joka on aivan Rautalammin pääraitin varrella, joten sen näkevät varmasti kaikki ohikulkijat. Tämä oli aivan upea yhteistyöprojekti, josta toivottavasti ohikulkijat ja museovieraat saavat päiväänsä paljon iloa!

Olen nähnyt paljon kuvia neulegraffiteista, joissa värikkäillä palasilla on päällystetty puita, aitoja, tolppia, polkupyöriä, traktoreita ja mitä ihmeellisempiä esineitä, jopa talo! Mieltäni on kutkuttanut, että olisipa hauskaa tehdä joskus itsekin,, mutta kun ei saa aikaiseksi. Onneksi eräs kekseliäs kylän puuhanainen ehdotti tällaisen järjestämistä, ja pyysi minua työpajaa vetämään. Olipa kyllä tosi mukavaa, näitä voisi tehdä enemmänkin. Eivätkö nämä olekin upeita, ja iloisia, ohi ei voi kulkea hymyilemättä.

- - - - -

Yarn bombing today! Our village museum has got some colourful and joyful decorations today. I teached in a workshow with another artist a couple of weeks ago, where we sewed together a pile of knitted and crocheted pieces, and today we went and sewed them on a big tree, fence posts, lamp poles and handrails. How much fun! It was a great collaboration with a bunch of village women, and museum. I hope our art gives all people that pass by or go to the museum a lot of joy!

I have seen lots of pictures of yarn bombing, and always thought how much fun it would be to make one. It was so nice to be asked to be teach in a workshop for this, I enjoyed myself so much, and arent they just so gorgeous and joyful! You can't walk by without a smile.










Friday, October 14, 2016

Merenneitona - Mermaiding

Konserttisarja jatkuu. Kesän viimeinen pukuteemainen konsertti johon osallistuin, oli Täydenkuun vesi-iltamat. Mietin pitkään menenkö vai en, ja kun selvisi että konsertti on samana päivänä kuin paikalliset festarit, joihin olin jo ostanut lipun, päätin että en mene. Mutta kuinkas sitten kävikään. Kirppiksillä alkoi tulla vastaan niin paljon merenneitoasuun sopivaa materiaalia, että oli aivan pakko alkaa suunnittelemaan ja tekemään merenneitopukua. Ja kruunun tein tietenkin simpukoista ja helmistä, pitäähän merenneidolla sellainen olla. Konsertin järjestäjien kanssa sovittiin, että olen eräänlaisena elävänä lavasteena siellä, ja minulle laitettiin riippuva rottinkituoli valtaistuimeksi. Pienen tanssiesityksenkin pääsin sitten ex tempore tekemään konsertin erään kappaleen aikana... huh, jännittävää. Ilmojen haltija oli huomannut konsertin teeman, ja vettä tuli taivaan täydeltä, ja Myrskyluodon Maijaa säesti ukkonen erikoistehosteena, mutta ei se tahtia haitannut, esiintyjät ottivat tilanteen haltuunsa täydellisesti. Oli kyllä hauskaa, upeat laulut ja runot, ja ensimmäinen kerta merenneitona oli mieleenpainuva kokemus. Ja sitten pikavauhtia suomut ja vahva meikki pois naamasta, vähän normaalimpaa vaatetta päälle, ja festareille kuuntelemaan Olavi Uusivirtaa loppuillaksi.

- - - - -

Consert theme goes on. The last costumed consert I attended was Full moon water concert. I hesitated if I should go and dress-up or not, and when I realizsed it was the same day as a rock festival I had already bought tickets, I decided not to go. But what happened is a different story. I saw all kinds of fun material suitable for a mermaid outfit in trift stores, so I just had to start planning and making a mermaid costume. I made also a crown from shells and pearls, of course a mermaid has to wear a crown. We made a plan with the concert organizers, that I would be a kind of living prop, and they arranged a hanging throne for me. I also danced a bit to one of the songs, oh that was so exciting. The holder of the skies had seen that it was water themed concert, so although it was beautiful and sunny before the concert, it rained heavily during the event, and thunder and lightning made spot on special effects for some of the songs. I had so much fun, it was unforgettable experience to be a mermaid for the first time. After the concert I quickly took the scales and weird make-up off my face, changed to normal clothes and run for the rock concert for the rest of the evening.










Tuesday, October 11, 2016

Sanaton - Speechless

Kävin Ron Mueckin näyttelyssä Sara Hildénin taidemuseossa Tampereella. Olen sanaton. Tunnelma oli jotain ihmeellistä... kuvat puhukoon puolestaan. Näyttely on auki vielä tämän viikon loppuun. Menkää.

- - - - -

I visited the Ron Mueck exhibition in Sara Hildén museum in Tampere. I am speechless. The ambience was something extraordinary... I will let pictures speak for themselves. Wow.
















Monday, October 3, 2016

Downton Abbeyssa... vai Ropolassa? - In Downton Abbey... or Ropola?

Olen ahkera kirpputorien kiertäjä, ja eräällä kirppiskierroksella silmiini osui ohut turkoosi kukallinen ja kultalangoin kirjottu ihastuttava bolero. Ja sen vierestä saman sarjan mekko, voi miten ihanaa kangasta! Näin heti mielessäni jotain 1910-luvulle sijoittuvaa, itämaisuus oli silloin muotia... oli pakko käydä sovituskopissa kokeilemassa. Mutta voi harmi, mekko oli liian tiukka, en saanut vetoketjua kiinni. Ostin ne kuitenkin, hinta oli naurettavan halpa, muutaman euron, ja ajattelin, että pystyn ehkä tekemään mekolle jotain. Ja eipä mennyt kuin hetki, samalta kirppikseltä löytyi vanhan oloinen väreihin sopiva vihreä huivi, ja seuraavalta kirppikseltä saman värinen pitkä vihreä mekko... ja seuraavalta orkidearintaneula. Seuraavan Eino Leino -kartanokonsertin asun tarvikkeet löysivät tiensä minulle kuin itsekseen, kuin tarkoitettuna. Minulla oli jo ennestään riikinkukkoviuhka -täydellinen. Ja hiuksiin nauhaa, ja tyyliin sopivat kengätkin. Aivan pakko oli alkaa koota konserttiasua.

Mutta se mekko, tiukka kuin mikä. Onneksi bolero oli juuri sopiva. Kavensin mekon helmaa, ja yli jääneen palan helmasta jäi ornamenttinauhaa, josta ompelin levennyksen mekon yläosaan taakse vetoketjun molemmin puolin. Bolero peittää levennyksen, ja muutenkin se onnistui niin hyvin, että voisi kuulua pukuun alun perinkin. Ostin turkoosia hapsunauhaa, jonka ompelin mekon helmaan, ja alle kiinnitin vihreän mekon helmaosan. Niinestä tehdyn makrameekäsilaukun löysin eräältä rompe/antiikkitorilta, vaihdoin siihen oranssin vuorin tilalle turkoosin, ja ompelin koristeeksi paljetteja. Pitkiä käsineitä, jotka tuollaiseen pukuun kuuluisivat, en ehtinyt hankkia, mutta nyt minulla on jo nekin seuraavaa käyttöä ajatellen. Aion myös ommella jossain vaiheessa juuri oikeanlaisen korsetin, vaikka tämäntapaisten pukujen alta korsetin muoto ei onneksi hirveästi erotu, entinen korsetti kävi hyvin. Täydellisen kaulakorun sain ystävältäni, ja korvakorut tein korutarvikevarastoni aarteista. Tyttäreni teki minulle konserttiin muhkean kiharanutturan, jonka koristeeksi laitettiin kultanauhaa ja riikinkukon sulkia sekä orkidearintaneula. Hän alkaa olla todella taitava kampausten tekijä, eikö vaan. Olen erittäin tyytyväinen lopputulokseen, puku on mielestäni todella kaunis! Tykkään todella paljon juuri tuon aikakauden tyylistä, Downton Abbey onkin lempisarjani. 

Kyllä täytyy taas kehua konserttia. Eino Leinon runoja laulaen ja lausuen, ihanassa Korholan kartanossa historian henkäillessä ympärillä. Kyllä meidän kelpaa, kun on niin hienoja esiintyjiä, ja upeita konserttiympäristöjä pienellä kylällämme. Aivan mahtavaa. 

Toivottavasti ette kyllästy... pukuleikit jatkuu vielä. Haluan vain näyttää teillekin, koska minulla on ollut niin hauskaa! Kommentteja olisi hauskaa saada, miltä näyttää ja kiinnostaako ollenkaan? Mutta seuraavana jotain aivan totaalisen erilaista!

- - - - -

I go frequently to trift shops, and once again when going throug some shops, I saw a beautiful turguoise light floral bolero, embroidered with gold yarns. And a matching dress right beside it, oh how lovely fabrics and colours! Immediately I saw 1910's style in them, orientalism was in fashion, and these clothes indeed had oriental vibe in them. So I just had to try them on. But oh no, the dress was too tight, I couldn't close the zipper! I bought them anyway, the price was ridiculously cheap, and I tought I could make something from them. And right after that I found a green fringed scarf in matching green. And a long green dress from the next trift shop... and an orchid brooch from the next one. So the pieces for the next manor concert came to me like they were meant to be. I already had a perfect peacock fan, and suitable shoes too.

But the dress was just so tight. Luckily it was too wide at the hem, so I cut off parts from the sides, and used them to widen the bodice from the back. No one could see it since it is under the bolero. And even if seen, it matches really well, it could be fooled as original design. I bought some turquoise fringe, and added it to the hem, and attached the long green skirt under the dress. I found the purse in an antique market, I just replaced the original orange lining with a turguoise lining, and added some sequins. I didn't have time to find any long opera gloves that should go with this kind of dress, but now I have them too for the next time I wear the dress. I am also planning to sew the proper 1910's corset for this, althought this corset was fine too, the dress doesn't show the body form a lot. I got the perfect necklace from my friend, and I made the earrings myself. My daughter made me the puffy and curly back bum, she is so good with hair isn't she. I am so very happy with the outcome of the whole attire, I think it is really beautiful! I really like the style of this era, Downton Abbey is one of my favourite series, of course.

I have to praise the concert once again. Beautiful poetry from Eino Leino, with words, and singing, in the lovely Korhola manor, with sounds of history around us. So great to have so awesome performers and concert surroundings in our little village. So lovely.

I hope you are not fed up with my costume play... this goes on still for a while. I just want to show you too, because I have had so much fun with these. I would also love some comments, what do you think? But next one will be something totally different!