Olen ahkera kirpputorien kiertäjä, ja eräällä kirppiskierroksella silmiini osui ohut turkoosi kukallinen ja kultalangoin kirjottu ihastuttava bolero. Ja sen vierestä saman sarjan mekko, voi miten ihanaa kangasta! Näin heti mielessäni jotain 1910-luvulle sijoittuvaa, itämaisuus oli silloin muotia... oli pakko käydä sovituskopissa kokeilemassa. Mutta voi harmi, mekko oli liian tiukka, en saanut vetoketjua kiinni. Ostin ne kuitenkin, hinta oli naurettavan halpa, muutaman euron, ja ajattelin, että pystyn ehkä tekemään mekolle jotain. Ja eipä mennyt kuin hetki, samalta kirppikseltä löytyi vanhan oloinen väreihin sopiva vihreä huivi, ja seuraavalta kirppikseltä saman värinen pitkä vihreä mekko... ja seuraavalta orkidearintaneula. Seuraavan Eino Leino -kartanokonsertin asun tarvikkeet löysivät tiensä minulle kuin itsekseen, kuin tarkoitettuna. Minulla oli jo ennestään riikinkukkoviuhka -täydellinen. Ja hiuksiin nauhaa, ja tyyliin sopivat kengätkin. Aivan pakko oli alkaa koota konserttiasua.
Mutta se mekko, tiukka kuin mikä. Onneksi bolero oli juuri sopiva. Kavensin mekon helmaa, ja yli jääneen palan helmasta jäi ornamenttinauhaa, josta ompelin levennyksen mekon yläosaan taakse vetoketjun molemmin puolin. Bolero peittää levennyksen, ja muutenkin se onnistui niin hyvin, että voisi kuulua pukuun alun perinkin. Ostin turkoosia hapsunauhaa, jonka ompelin mekon helmaan, ja alle kiinnitin vihreän mekon helmaosan. Niinestä tehdyn makrameekäsilaukun löysin eräältä rompe/antiikkitorilta, vaihdoin siihen oranssin vuorin tilalle turkoosin, ja ompelin koristeeksi paljetteja. Pitkiä käsineitä, jotka tuollaiseen pukuun kuuluisivat, en ehtinyt hankkia, mutta nyt minulla on jo nekin seuraavaa käyttöä ajatellen. Aion myös ommella jossain vaiheessa juuri oikeanlaisen korsetin, vaikka tämäntapaisten pukujen alta korsetin muoto ei onneksi hirveästi erotu, entinen korsetti kävi hyvin. Täydellisen kaulakorun sain ystävältäni, ja korvakorut tein korutarvikevarastoni aarteista. Tyttäreni teki minulle konserttiin muhkean kiharanutturan, jonka koristeeksi laitettiin kultanauhaa ja riikinkukon sulkia sekä orkidearintaneula. Hän alkaa olla todella taitava kampausten tekijä, eikö vaan. Olen erittäin tyytyväinen lopputulokseen, puku on mielestäni todella kaunis! Tykkään todella paljon juuri tuon aikakauden tyylistä, Downton Abbey onkin lempisarjani.
Kyllä täytyy taas kehua konserttia. Eino Leinon runoja laulaen ja lausuen, ihanassa Korholan kartanossa historian henkäillessä ympärillä. Kyllä meidän kelpaa, kun on niin hienoja esiintyjiä, ja upeita konserttiympäristöjä pienellä kylällämme. Aivan mahtavaa.
Toivottavasti ette kyllästy... pukuleikit jatkuu vielä. Haluan vain näyttää teillekin, koska minulla on ollut niin hauskaa! Kommentteja olisi hauskaa saada, miltä näyttää ja kiinnostaako ollenkaan? Mutta seuraavana jotain aivan totaalisen erilaista!
- - - - -
I go frequently to trift shops, and once again when going throug some shops, I saw a beautiful turguoise light floral bolero, embroidered with gold yarns. And a matching dress right beside it, oh how lovely fabrics and colours! Immediately I saw 1910's style in them, orientalism was in fashion, and these clothes indeed had oriental vibe in them. So I just had to try them on. But oh no, the dress was too tight, I couldn't close the zipper! I bought them anyway, the price was ridiculously cheap, and I tought I could make something from them. And right after that I found a green fringed scarf in matching green. And a long green dress from the next trift shop... and an orchid brooch from the next one. So the pieces for the next manor concert came to me like they were meant to be. I already had a perfect peacock fan, and suitable shoes too.
But the dress was just so tight. Luckily it was too wide at the hem, so I cut off parts from the sides, and used them to widen the bodice from the back. No one could see it since it is under the bolero. And even if seen, it matches really well, it could be fooled as original design. I bought some turquoise fringe, and added it to the hem, and attached the long green skirt under the dress. I found the purse in an antique market, I just replaced the original orange lining with a turguoise lining, and added some sequins. I didn't have time to find any long opera gloves that should go with this kind of dress, but now I have them too for the next time I wear the dress. I am also planning to sew the proper 1910's corset for this, althought this corset was fine too, the dress doesn't show the body form a lot. I got the perfect necklace from my friend, and I made the earrings myself. My daughter made me the puffy and curly back bum, she is so good with hair isn't she. I am so very happy with the outcome of the whole attire, I think it is really beautiful! I really like the style of this era, Downton Abbey is one of my favourite series, of course.
I have to praise the concert once again. Beautiful poetry from Eino Leino, with words, and singing, in the lovely Korhola manor, with sounds of history around us. So great to have so awesome performers and concert surroundings in our little village. So lovely.
I hope you are not fed up with my costume play... this goes on still for a while. I just want to show you too, because I have had so much fun with these. I would also love some comments, what do you think? But next one will be something totally different!
Oi miten ihana puku ja kaikki, kyllä ne kirpparit ovat oikein aarre paikkoja:)
ReplyDeleteKiitos! Minulla on ollut kyllä mahtava tuuri näiden pukuleikkien osalta kirppiksillä, eteen on tullut lähes kaikkea mitä olen etsinyt, ja paljon sellaista, mitä en edes tullut etsineeksi. Kuten tämän asun ainekset alkuun. Laukku oli oikeastaan ainoa, jota piti vähän etsiä.
DeleteMinä olen ollut ihan lääpälläni näistä pukupostauksista! Ihan mahtava harrastus! Uskon, että olet nauttinut, olet ihan kuin nukke nyt itsekin!
ReplyDeleteAnteeksi, etten ole kommentoinut. Lueskelen nykyisin enimmäkseen tabletilta blogeja ja kommentoiminen sen kanssa on niiiiiiin työlästä.
Voi ihanaa että tykkäät! Eikä tarvitse anteeksi pyydellä, minäkin olen nykyään kamalan laiska kommentoimaan mihinkään blogeihin. Minä olen ollut todella innostunut pukujutuista, ja uppouduin näiden tuunattujen asujen myötä kyllä niin täysin pukuhistorian syövereihin, että huh. Aion seuraavaksi tehdä jotain vanhojen kaavojen mukaan, olen jo hankkinut 1700-luvun korsetin kaavat ja tarpeet... kun vaan uskaltaisin aloittaa. Ajattelin ensin, että muunnan edellisessä postauksessa näkyvän punaisen rokokoopukuni enemmän ajanmukaiseksi, mutta taidan kuitenkin tehdä ihan oikean 1700-luvun asun, se "teatteripuku" saa jäädä sellaiseksi. On tämä niin koukuttavaa hommaa.
DeleteWau, upea kokonaisuus kampausta myöten!
ReplyDeleteKiitos! Kampaus todella tekee kokonaisuuden, sillä saa tuotua sen viimeisen ajanmukaisen silauksen. Onneksi tyttäreni (16 v.) on innostunut, ja osaa laittaa hiuksia.
Delete