Kalevalaa ja vatsatanssia - Kalevala with belly dance

Eilen esittelin teille vähän Kalevala Korujani, jotka ovat intohimoni... ja siitä sujuvasti seuraavaan asiaan. :) Harrastan vatsatanssia, ja kun leikin "örkin" eli vanhan ketjunkantajariipuksen kanssa, sain idean ottaa itämaishenkisen kuvan korujeni kanssa. Käytän kyllä muutenkin Kalevala Koruja vatsatanssiasuni kanssa esityksissä, mutta nyt höystin sitä vähän lisää. Osallistuin kuvallani Kalevala Korun kuvakilpailuun, joka loppuu lauantai-iltana klo 24 ja nyt on todella tiukka kisa voitosta käynnissä minun kuvani ja toisen kuvan välillä. Tarvitsen siis jokaisen mahdollisen äänen. :) Jos sinulla on FB-tili ja sovellusalusta on käytössä, käythän äänestämässä kuvaani linkin kautta! Iso kiitos avusta! ♥ ♥ ♥

ÄÄNESTÄ KUVAANI TÄÄLLÄ

- - - - - - - - - - -

Yesterday I introduced you to the Kalevala Jewelry, which are my passion...  I dance belly dance as a hobby, and when I was twiddling my Kalevala Jewelry, I got the idea for an oriental themed picture with some Kalevala Jewelry. I always wear Kalevala pieces with my dance show costume, but this time I decorated a bit more. I am taking part in a photo contest at Kalevala Koru with my picture, and the contest ends in two days... There is really tough race going on with my picture and another one, so I really need all the help and every vote I can get. If you have FB account and applications allowed, would you be so kind and click the link and vote by clicking "ANNA ÄÄNESI" to help me win. Sorry it's in Finnish but you can vote anyway. Thank you so much for your help! ♥ ♥ ♥

PLEASE VOTE FOR MY PICTURE HERE

Ja muutama muu tanssikuva...

And a few more dance pics...

Nuo tanssikuvat ovat vanhoja ja niiden oton jälkeen olen saanut hankittua muutaman näyttävän pronssikorun lisää kirppiksiltä, torista ja huutiksesta... eivätkö olekin täydellisiä vatsatanssiasuun! Ja kaikki Kalevalaa!

Those dance pics are old, and after taking those pics I have got a few more dashing Kalevala bronze pieces from fleamarkets and net auctions... aren' they perfect for belly dance outfit!

Kalevala Korut - Kalevala Jewelry

Minuun on iskenyt hulluus. Koruhulluus. Tarkemmin sanottuna Kalevala Koru -hulluus. Olen minä niistä kyllä aina tykännyt, ja jokunen koru oli kertynyt lähinnä lahjoina ja muutama itse ostettuna. Mutta tämä viimeaikainen hulluus on jotain aivan muuta. Olen hullaantunut erityisesti vanhoihin patinoituneisiin historiaa tihkuviin suuriin pronssikoruihin, ja olen saanut kerättyä niitä ihan mukavan kokoelman. Vanhoissa koruissa on ajan havinaa, kaikuja jostain muinaisuudesta, joku mystinen jatkumo kauan sitten eläneisiin esiäiteihin, jotka koristautuivat upeilla raskailla ja koristeellisilla koruilla... nehän ovatkin jäljennöksiä Kansallismuseon koruaarteista.

Kalevala Korun perusti toimelias ja idearikas nainen nimeltään Elsa Heporauta, hän sai ajatuksen Kalevalan - kansalliseepoksemme - 100-vuotisjuhlissa vuonna 1935. Elsa halusi teettää patsaan kalevalaisen naisen kunniaksi, ja rahavarojen keräämiseen syntyi idea Kansallismuseon korujen kopioimisesta myytäväksi. Elsa perusti Kalevalaisten Naisten yhdistyksen ja he palkkasivat suunnittelijaksi Germund Paaerin ja koruja tekemään muutaman korusepän. Korut saivat heti todella suuren suosion ja niistä oli tilauksia odottamassa sitä mukaa kun niitä ehdittiin valmistaa. Kalevala korun suosio on kestänyt vuosikymmenestä toiseen, vaikka tyyli on aikojen saatossa myös muuttunut modernimmaksi. Silti mukana on vanhoja muinaiskorujen jäljennöksia ja muita sen tyylisiä koruja. Pidän kovasti muutamista uusista malleista, mutta minulla on erityisenä intohimona metsästää niitä oikein vanhoja koruja. Kuvassa pieni otos aarteistani.

- - - - - - - - - - -

I've become holistic. Jewelry-holistic. Specified as Kalevala Jewelry -holistic. I have always liked Kalevala Jewelry, and I have got a few as presents years ago, and bought a couple too. But this holistic thing lately is something totally different. I go absolutely crazy for old patinated big bronze jewelry full of history, and I have collected quite a good collection of them lately. Old jewelry have echoes of the past, some mystical continuum to ancestors who lived long long ago... after all, old Kalevala jewelry are replicas of the treasures in our National Museum.

Kalevala jewelry was founded by productive and creative Elsa Heporauta. She got the idea in the 100th celebration of our national epic poetry Kalevala, in the year 1935. She wanted to put up a statue to praise Kalevala women, and got the idea to fund it by reproducing  for sale the historic jewelry in the museum. She founded Kalevala Women Society, and they hired designer Germun Paaer and some goldsmiths to make the jewelry, and they made instant success. The succes of Kalevala Jewelry has lasted decades after decades, even though thy have also made lots of modern jewelry, and nowadays the historic jewelry is minority of production. I like some new models, but my passion is to hunt for the really old pieces. Part of my treasures in the pic.

Vanda coerulea

Sain tässä taannoin tilauksen. Pitäisi tehdä Vanda coerulea nukkekotikoossa. Ei mikään ihan helpoin orkidea verkkokuvioituine terälehtineen. Mutta tartuin haasteeseen, ja tällainen on tulos. Oli oikeastaan hauskaa kehitellä uutta kukkaa, ja olen kyllä hyvin tyytyväinen, ja niin on tilaajakin! Nyt olen väsäämässä toisenlaista, vähän helpomman väristä Vandaa, tuo verkkokuviointi oli sen verran haastavaa maalata yksitellen jokaiseen terälehteen, etten taida ihan heti tehdä uutta, luulen...

- - - - - - - - - - -

I got a commission. I was asked to make Vanda coerulea orchid in 1:12 dollhouse size. Not the easiest task I would say. But I took the challenge and this is the result. Actually it was fun to develop a new flower, and I am very satisfied, and so is the customer! Now I am making an another a bit easier kind of Vanda, the net pattern in coerulea petals was so challenging that I am not going to make another in near future... I think.

Puutarhatöitä - Garden work

Joka kevät tulee se hetki, kun tuntuu siltä että mitään ei ehdi. Kaikki räjähtää käsiin ja pitäisi olla kymmenessä paikassa yhtä aikaa töissä.  Kasvimaan laittoa, pensaiden leikkausta, lannan ajoa, kukkapenkkien kunnostusta, kitkemistä, kesäkukkien istutusta... huhhuh. Aloitin eteläseinustan kukkapenkin kunnostamista, siinä ovat kevättähdet levinneet ja valloittaneet niin paljon elintilaa itselleen, että ovat tukahduttaneet muutamia perennja lähes kokonaan alleen. Niitä tuhansia sipuleita olen nyt yrittänyt seuloa mullasta... Ja aurinko porottaa, mäkärät syövät ja selkää särkee. Mutta en valita. On se ihanaa kun on ikioma piha ja kaikkialla niin kaunista! Ja narsissit ja tulppaanit sen kun kukkii.

- - - - - - - - - - 

Every spring there is always time when I think that I haven't got enough time for everything that has to be done. Planting and seeding vedgetable garden, cutting bushes, carrying fertilizer (horse manure), putting up flower beds, weeding, planting summer plants... whoah. I started taking up and planting again the flower bench on the southern wall of the house. Glories-of-the-snows have spread up so much that they are suffocating some small perennials. I have been sifting their bulbs from the compost... which seems to be neverending job. Sun is shining so hot, bugs are eating me alive, and my back hurts. But I won't complain. It is so wonderful to have my own garden and everything is so beautiful! Daffodils and tulips are blooming like mad now. Gotta luv'em.

Talkoot - 'Bee' day

Eilen oli valtakunnallinen talkoopäivä, ja meidän kylällä Rautalammilla repäistiin oikein kunnolla! Koko talven pieni ydinporukka suunnitteli ja mietti, etsi kohteita ja järjesteli asioita ja houkutteli porukkaa mukaan. Eilen olikin sitten peräti joka kymmenes kuntalainen eli 350 henkeä koko kylän yhteisissä talkoissa raivaamassa, siivoamassa, maalaamassa, pesemässä, somistamassa ja puuhailemassa vaikka mitä.  Jälkeä syntyi ja  hauskaa oli, lohisoppa ja munkit teki kauppansa ja illalla oli vielä talkootanssit työväentalolla.

Minä olin tyttöjen kanssa maalaamassa mattoa. Tehtiin Valintatalon pyörätuoliluiskaan maalaamalla raidallinen räsymatto iloisilla väreillä, ja siitä tuli kyllä todella kiva! Oli mukavaa maalata, vaikka aurinko porotti ja seinän viereen meinasi paistua, mutta kylläpä oli hienoa kuulla miten ohikulkijat tykkäsivät ja kehuivat pysähtyessään siihen ihmettelemään.

- - - - - - - - - - -

Yesterday was the first national community effort day in Finland, and our village Rautalampi had a huge 'bee'! There was small group of people planning the event during the winter, but yesterday there were as many as 350 people taking part, which is 1/10th of the villagers! They cleaned, cut trees and bushes, painted, washed, decorated... and made all kinds of useful things to make the village look prettier. Lots of work got done, salmon soup and donuts were delicious and there was even a party in the evening in the village house. 

I painted with my girls. We painted a colourful rugrag on the wheelchair ramp in front of a supermarket with pretty colours, and it came out wonderful! It was fun to paint although the sun almost grilled us in front of the wall, but oh how nice it was to see the delighted faces of passers-by and hear their praising comments.

Ai, mullahan on blogikin.. - Oh I do have a blog...

Ai niin, tämmöinenkin on olemassa. Olen törkeästi unohtanut koko blogin, jostain syystä. Tai oikeastaan on vaan tullut nettiaika notkuttua Facebookissa. Mokomakin aikasyöppö. Tai ehkä vaan ei ole ollut tarpeeksi järjellistä ja painavaa asiaa tänne kirjoitettavaksi ja kuvattavaksi. Tai onhan sitä, mutta laiskuus vaivaa. Jotenkin sitä ajattelee, että tänne pitäisi olla isompia juttuja, enemmän kuvia jne... no mutta eihän se niin ole. Tekosyy. Nyt laitan mietintämyssyn päähän ja lupaan laittaa jotain juttua menneistä kuukausista. On minulta jotain syntynyt.


Oh yeah... this blog -does- exist. I have rudely forgot the whole blogging thing! Well, actually I have just spent too much time in Facebook that no time left for anything else in the internet world... That time consuming giant. Or perhaps I just haven't had enough significant things to write or picture here. Well I have had, but been lazy. Somehow I think I must have lots of words and lots of great pics to make a blog post... well it's not required I know. That's an excuse. Now I'll put my thinking-cap on and promise to make a few posts from the past months. I  -have-  done something worth showing.