Nukkekotiasiat ovat saaneet pikkuisen jalansijaa taas elämässäni. (Juu, tiedän, se katsaus Rautalammin nukkekotinäyttelyyn on silti vieläkin tekemättä...) Muotoilin pikkuisen nuken osat (14 cm), ja sitten se sai upean rönsyilevän rokokoopuvun ylleen. En halunnut tehdä puuteroitua peruukkia, vaan nukella korkea ruskea kampaus. Olipa mukavaa vaihteeksi tehdä kokonainen asu kevytpukeisten keijujen jälkeen, uppouduin moneksi päiväksi pitseihin ja hörhelöihin.!
Dollhouse world has gained a small footing on me again lately... and so I made parts for a tiny doll. She is 14 cm (5 1/2") tall. She got an elaborate, decorated 18th century rococo dress, and a tall hairdo. I didn't want her to have powdered wig, so she has brown hair. It was so much fun to make a whole dress after the light-clothed fairies, I was buried in laces and frills for a few days!
.jpg)
.jpg)
.jpg)
.jpg)
.jpg)
.jpg)
.jpg)
.jpg)
.jpg)
Mä en kestä näitä. Kun luin otsikosta rokokoolady, niin varauduin jälleen kerran ällistymään. Mutta näky oli vielä paljon huikaisevampi kuin mihin osasin ollenkaan varautua. Sitä voisi luulla, että tässä alkaa jo pikkuhiljaa oppia, mihin pystyt, mutta saat siitä huolimatta jatkuvasti minut haukkomaan henkeäni täällä.
ReplyDeleteJa miten niin nukkekotikokoa? Kuvista tulee tuntu, että nukke on oikean ihmisen kokoinen. Linnassa kaikki mittasuhteet ovat niin aidot.
Olet upea!
Oi kiitos vuolaista kehuistasi Susanna, nyt minä ihan punastelen täällä... Tuo tausta muuten ei ole oikea nukkekoti (voi kun olisikin) vaan kuva! :)
DeleteMelkein käsittämättömän upea. Huh!
ReplyDeleteKiitos! ♥
DeleteHello Anna-Marie,
ReplyDeleteMy oh my, she is absolutely stunning. Her dress and her fan are so beautiful and the detail on the back of her dress is so lovely.
Well done.
You have excelled yourself once again and I am so pleased to see your lady sculptures being done again. (I was getting a bit worried that you had given up sculpting ladies) Lovely work Anna-Marie.
x
Thank you so much Karin! The fan was quite a challenge to make, I wondered long and hard how to make it, and finally I cut the spokes one by one from an aluminium tealight cup (pretending it is silver, hehe), and I must say, that was tedious work. And it took three attempts to glue the spokes together nicely!
DeleteOh I have not given up sculpting, I just seem to have these long breaks...
Ihana! Kannattaako mun edes alkaa miettimäänkään omaa nukkekotia :D Pukukin on hieno, laskeutuu niinkuin olisi tosi painavaa kangasta.
ReplyDeleteKiitos, ja kyllä kannattaa! Tuo tausta ei nimittäin ole nukkekoti, vaan kuva... voi kun olisikin nukkekoti, oih! Yritin puvun laskostukseessa saida aikaan juuri sellaisata vaikutelmaa, hienoa että onnistuin sinunkin mielestäsi. :)
DeleteP.S. Annoin sinulle haasteen. En tiedä, otatko niitä yleensä vastaan. En muista, että olisin nähnyt kuvia keittiöstäsi, mutta olen ihan varma, että se on kaunis ja mielenkiintoinen!
ReplyDeleteKiitos, riippuu haasteesta otanko vastaan, tämän taidan ottaa. :)
DeleteVoi Iiiik Isolla I:llä - ja mikä tausta!
ReplyDeleteKiitos! Ihana onkin tuo taustan huone!
DeleteSiis aivan mykistävä.
ReplyDeleteKiitos, olen niin iloinen näistä kommenteistanne! <3
DeleteWonderful♥
ReplyDeleteThank you! ♥
DeleteUpeaa työtä!
ReplyDeleteKiitos Lotte! Yritän aina tehdä parhaani. :)
DeleteKerrassaan upea!Ja kaikki nuo pienet yksityiskohdatkin. Todella taitavasti tehty!
ReplyDeleteKiitos! Yksityiskohdat ovat minusta kaikkein tärkeimpiä, ne saavat aikaan sen aitouden vaikutelman. Ja niiden pitää olla myös oikeassa mittakaavassa!
DeleteWow! What a beautiful dressed doll!!!
ReplyDeletegrets,
Jody
Thank you so much Jody! ♥
DeleteAivan upea!
ReplyDeleteJos olisin rikas niin tilaisin ehdottomasti sinulta jonkun rokokoo-tyylisen neitosen hyllyä koristamaan =D Maybe someday...
Tuli ihan inspiraatio tehdä tulevaisuudessa itsekin jotain polyeerimassasta. Mitään nättiä en kyllä yritä kun ei onnistu mutta zombit voisi olla enemmän miun juttu x)
Kiitos! Siitä vain kokeilemaan, alkuun voi tuntua, ettei massalle pärjää, mutta pikkuhiljaa sen luonteen oppii! Kannattaa ensin paistaa pieni "pääkallo" sukkapuikon päähän, sen päälle on sitten paljon helpompi muotoilla kasvot.
DeleteVarmaan kaikki ylistyssanat on jo käytetty ja mulle jäi vaan syvä huokaus: käsittämättömän ihana! Mistähän tuollaisiin saisi mallia ja oppia...(jää ällistyneenä mietteisiinsä)
ReplyDeleteVoi kiitos... minä pääsin aikanani oppiin etsimällä netistä ohjeita. Ja kokeilemalla, yritys-erehdys -menetelmällä. :) Sitkeyttä tarvitaan!
Delete