Hyvää joulua! - Happy Holidays! - Joyful Yule! - Merry Christmas!

Toivotan teille kaikille hauskaa, ihanaa, sydämellistä, lämmintä, herkullista ja rauhallista joulua!

I wish you all merry, lovely, heartiest, warm, delicious and peaceful Holiday time!

Happy Winter Solstice!

Kaipaan sinua... aurinko.

I miss you... sun.

Ikkunamaalaus - Window painting

Lähikaupungin kahvilaan pyydettiin ikkunamaalaus... tällaisen tein. Maalasin temperaväreillä (=peittävämpi peiteväri) ja maalinesteenä käytin piimää! Oli mukavaa maalata ja ihmiset tykkäävät kuulemma kovasti. Ikkuna saikin ensimmäisen palkinnon joulunäyteikkunakisassa!

I was asked to paint a cafe window in the local town. I painted with tempera colours used  buttermilk as the painting liquid. It was really nice to paint and I've been told people love it! The window won the 1st price in Christmas window competition!

..Piparimökki! - ... Gingerbread house!

Olipa kerran tonttumuori Martta ja tonttu-ukko Unto. He asuivat pienessä pesäkolossa kaapin takana, piilossa ihmisiltä ja katseilta. Martta kehräili nurkkiin kertyneestä pölystä, ihmisten unohtamista toiveista ja kauan sitten sanotuista turhista ja vääristä sanoista lankaa, josta Unto virkkasi pienenpienellä kultaisella koukulla unipitsiä. Hän virkkasi sekaan ilman hengetärten kehräämää taikaharsolankaa, ja keijujen lahjoittamia salaisen maan kimaltavia utuhöyheniä, jotka saivat harmaat ja ikävät asiat kietoutumaan yhteen ja muuttumaan aivan uudenlaisiksi ihmeellisiksi ja ihaniksi unelmiksi. Tontut ahkeroivat joka yö kun ihmiset nukkuivat, tehden sylikaupalla henkäyksenohuita, läpinäkyviä ja himmeästi hehkuvia uusia unelmia ja sydämellisiä sanoja. Joka aamuyö unien haltia tuli hakemaan tontuilta sylillisen unelmia ja vei ne mukanaan sivellen niitä nukkuvien ihmisten silmäluomille.

Mutta eräänä päivänä ihmiset halusivat siivota kunnolla. Kauhea imu hajoitti tonttujen pesän ja imaisi mukaansa kaiken! Tontut ehtivät juuri ja juuri juosta karkuun kaapin toiselle puolelle, ja voi kauhistus, heidät nähtiin! Mutta tontut näkivät pienen lapsen, joka kyykistyi ihmettelemään mitä nuo pikkuruiset punahattuiset olennot olivat. Lapsella oli ystävälliset silmät ja hymyilevä suu, joten Unto tuli varovasti kokonaan esille kaapin kulman takaa. "Mikä sinä olet?" Lapsi kysyi. "Minä olen tonttu-ukko Unto ja tuossa on muorini Martta. Te rikoitte juuri meidän kotimme. Tuolla kaapin takana, taulupinkan vieressä oli oikein hyvä asua, mihin me nyt joudumme?" Unto alkoi itkeä ja Martta parkui kahta kovempaa. Miten heidän nyt kävisi ilman omaa kotia? Kuka virkkaisi ihmisille unelmat ja toiveet? "Voi teitä raukkoja! Äiti halusi siivota kunnolla kun tulee joulu! Ei me tiedetty että siellä taulupinon takana asuu ketään. Anteeksi!" Tyttö sanoi surullisesti. Tontut jatkoivat nyyhkimistä ja istuivat apeana jalkalistan päällä. 

Sitten tyttö keksi: "Mutta kuulkaa! Äiti aikoo leipoa tänään pipareita, entä jos tehdään teille uusi hieno talo piparitaikinasta! Koristellaan se oikein hienoksi ja saatte valotkin. Siinä teidän on hyvä asua! Äiti on tehnyt ennenkin piparimökkejä, mutta ei niissä koskaan ole kukaan asunut, olisi tosi kivaa jos muuttaisitte siihen! Siis jos se vain kelpaa..." Unto ja Martta katsoivat tyttöä silmät pyöreinä. Että piparitalo! Sehän vasta kummalta kuulosti. Mutta kaipa sitä voisi kokeilla, olisi siinä ainakin väliaikainen koti jos ei muuta. Tontut katsoivat toisiaan ja nyökkäsivät: "no tehkää sitten meille mökki, kun rikoitte kotimme."

Tyttö kertoi äidilleen ja siskolleen mitä ihmeellistä hän oli juuri nähnyt ja että pienet tontut tarvitsevat kodin. Ja niin he alkoivat yhdessä tuumin rakentaa mökkiä tontuille. Se koristeltiin kauniisti ja se sai värikkäät ikkunat ja karkkikaton, ja tietysti valot että tontut näkisivät paremmin tehdä yöllä töitä. Tontut hyppivät tasajalkaa innosta, kun he seurasivat talon valmistumista, eivätkä olisi malttaneet odottaa että pääsisivät siihen asumaan. Ihmeen ihana siitä tuli! Tontut kiersivät talon ympäri ja kurkkivat sisään ikkunoista ja ovesta, ja totesivat sen juuri sopivaksi. Hyvä siinä olisi asua ja unelmia virkkailla. Katsokaa nyt Martta-muorin onnellista ilmettä, kun hän seisoo uuden kodin ovella!

Once upon a time there was an elf called Martha and an elf called Unto. They lived in a small burrow behind the cabinet, hidden from the people and their eyes. Martha spinned yarn from the dust in the corners, forgotten wishes and wrong words said long time ago, which Unto crocheted to dreamlace with tiny golden hook. He crocheted among magic yarn made by spirits of the air, and secret sparkling fogfeathers donated by fairies. Together the ingredients turned into beautiful soft and wondorous happy dreamlace. The elves worked every night when people were asleep, making piles of thin, transparent and faintly glowing new dreams. Every small hours dreamspirit came to pick up a handful of dreams and took them to brush them on sleeping people's eyelids. 

But one day, people wanted to clean up properly. Terrible suction scattered elves’ home, and sucked up everything! The elves just barely had time to run away to the other side of the cabinet, and what an awful thing, they were seen! But the elves saw a small child, who stooped down wondering what those tiny little creatures were. The child had friendly eyes and smiling mouth, so Unto came slowly around the corner to show himself. "What are you?" The child asked. "I am an elf Unto, and this is my wife Martha. You have just broke our home. Over there behind the cabinet, next to the pile of frames, was a very good place to live, where will we go now?" Unto began to cry and Martha squalled even louder. What will happen to them without their home? Who will take care of people's dreams and wishes? "Oh, you poor thing! Mom wanted to clean up properly for Christmas! We didn’t know there were someone living behind the cabinet. I'm so sorry!" She said sadly. The elves continued to sob and sat dejectedly on the footrail. 

Then the girl came up with and idea: "But listen! Mom will bake gingerbread cookies today, what if we made a great new house for you! It could be decorated, and you will get lights. You will be comfortable living there! Mother has done many gingerbread houses in the past, but no one never lived in them, it would be really nice if you moved in! So, if it suits you, of course ... " Unto and Martha looked at the girl with round eyes. A gingerbread house! That sounded weird. But maybe they could try it, it would be at least a temporary home if nothing else. Elves looked at each other and nodded, "Well, then make us a house, since you broke our home." 

The girl told her mother and sister what amazing thing she had just seen and that the small elves need a home. And so they began to build the cottage for the elves together. It was decorated beautifully and it had colored windows and the roof with candies, and of course the lights so that the elves could see better when working at night. The elves jumped up and down in excitement, watching the house to rise, and they almost couldn’t wait to get to live in it! It was a wonderful house! The elves circled around the house and peeped in the windows and the door, and desided it was perfect for them. It would be good place to live in and make the dreams. Now look how happy Martha looks when she is standing at the door of the new home!

Tehdään... - Making...

Art from my dear friend Anna WildRose.

Juhlissa - Party

Tänään oli koulun joulujuhla. Hauskoja, liikuttavia, jännittyneitä, reippaita, ihania lauluja ja näytelmiä... On aina mukavaa päästä katsomaan lasten joulujuhlatouhuja. Vaikka ääntä saisikin välillä olla enemmän. Mutta kiitos taas lapsille! Enää pari päivää ja sitten ansaittu kahden viikon loma!

Tämä kuva on huiputusta. En ole leiponut vielä joulutorttuja, ehkä viikonloppuna.

It was school's Christmas party today. Funny, touching, excited, brisk, lovely plays and songs. It is always to nice to get to see the children showing their skills and things they have prepared for us. Even though sometimes I need louder voices... But thanks for the kids again! Only two days school left and then they will have well earned holiday for two weeks! 

This picture is a scam. I haven't baked mince pies yet. Perhaps in the weekend.

Sadetta - Rain

Tätä tulee nyt. Pöh, haluan lunta! Tätä menoa se entinenkin on pian poissa. Olisikohan se joulukorttipajapäivä? (Ai miten niin jätin viime tippaan, vielähän tässä ehtii...)

It is raining. Blah, I want snow! It won't take long until the little white we have is gone. I think we'll make Christmas cards today.

Sohva - Sofa

Kyllästyin tylsään vaaleanruskeaan sohvaamme. Tein ison läjän tyynyjä, vein sohvan alkuperäiset isot selkätyynyt vintille ja laitoin sohvan päälle kelim-maton. Löhösohva on valmis ja aika ihana! Värikin on vuodenaikaan sopiva. Olohuone alkaa kohta näyttää joltain itämaiselta budoaarilta mattoineen ja tyynyineen... mutta se on kyllä aika viihtyisää.

I got bored with our dull sofa. I made piles of cushions, took the original large back pillows away and laid a Kelim carpet on the sofa. Voila, I have a new sofa! And the colour suits the season well. Our living room is starting to look like an orient budoar with all carpets and cushions... but it is quite cozy.

Juhlaa - Party

Eilen juhlittiin taas syntymäpäiviä, tällä kertaa mieheni. ♥  Pyöreitä.

We celebrated yet another birthday yesterday, my husband's this time. ♥

Nukkekodissa - In the dollhouse

Nukkekotiin on saapunut jo joulupukki! Joka on muuten isoisä... huomaakohan lapset?

Nukkekodin lapsinuket on ostettuja itse tehdyin vaattein, takana olevat kolme nukkea olen tehnyt valkosavesta 23 vuotta sitten, joulupukki on ensimmäinen polymeerimassasta tekemäni nukke.

Santa Claus already came to the dollhouse! He is the grandfather, by the way... will the children recognize him? 

The childred are re-clothed purchased dolls, three dolls on the back I made 23 years ago from pottery clay, and the Santa is the first ever polymer clay doll I have made.

Kuusi - Tree

Nukkekodissani on jo kuusi. No, totta puhuen se on siellä aina... ikuinen joulu. Oma kuusi saa vielä odottaa, en edes tiedä mistä sen saamme, oman tontin sopivat kuuset on jo käytetty, uusia on kasvamassa.

My dollhouse already has a Christmas tree. Well, actually it is there all year round... Christmas forever. Our own tree must wait for a bit longer.

Ihanaa lunta, jippii!

Lovely snow, yippee!

Itsenäisyyspäivä - Independence Day

Itsenäisyyspäivä valkeni ihanan valkeana ja talvisen lumisena! Joulunodotusmieleni pomppasi heti potenssiin sata, kyllä se vaan niin on, että lunta tarvitaan ainakin minun jouluuni! Aurinkokin näyttäytyi ja valaisi maiseman pellon takana ihan satumaisin värein. Hämärän tullen laitoin jouluvaloja ikkunoihin ja virittelin kynttilälyhtyjä pitkin taloa.

Illalla tulivat ystävät juhlimaan  hyvän ruuan ja juoman kera. Linnanjuhliakin seurattiin, tietysti.

HYVÄÄ SYNTYMÄPÄIVÄÄ SUOMI!

We woke to the snowy scenery in Finland's Independence day. And my christmas spirit rise up with a boom, it seems that I just need snow to get into the mood. I put some ligths around the house, and in the evening good friends came to celebrate with us. 

HAPPY BIRTHDAY FINLAND!

Tauluseinä - Art wall

Olen jo pitkään haaveillut tauluseinästä telkkarin taakse, mutta en vain ole saanut aikaiseksi, ja luulin, ettei minulla ole tarpeeksi pikkutauluja siihen. Tänään pähkäilin taas asian kanssa, ja tajusin että eihän niiden kaikkien tarvitse/pidä olla pieniä! Ja jäihän niitä tauluja sitten monta ylikin, kun kaikki varastot kaivelin... Olen todella tyytyväinen, viimeinkin televisio ei kokonaan hallitse seinää. :) Vaikka onhan tuo musta möhkäle vieläkin aika vastenmielisen näköinen kapine. Alunperin minulla oli haave saada televisio upotettua seinän sisään ja eteen kaukosäätimellä liukuva "taulu" - joo, mies sanoi että olisi se ihan mahdollista muuten,  ne liukusysteemit ja kaikki, mutta seinän paksuus ei riitä. Jep. Siitä siis piti nyt luopua. En sitten ollenkaan pidä televisiosta sisustuselementtinä mutta minkäs teet. Milloinkahan joku keksii sellaisen telkkarin, jonka mustan ruudun tilalle tulee kuva, kun telkkari on kiinni? 

I have been wanting an art wall collage behind the television for a long time, but I thought I don't have enough small paintings for it. Today I was thinking about it and realized that they all doesn't have to be small! And in the end, I have quite a many leftover paintings... I had more of them than I knew. I am so happy now, finally TV is not completely dominating the wall. Although that black thing is unattractive even now. Originally I had an idea to have the TV embedded inside the wall, with a remote-control-operating sliding picture in front... yeah, my hubby said it is very possible to make it like that, but our wall isn't thick enough. Blah, I had to forget the idea. I wonder when someone invents a television which has a picture instead of the black screen, when it is shut down?

Synttärihumua - Birthday party

Veljenpoikaa 4v juhlimassa. Iso ihana poika!

Celebrating nephew, 4 years old. Big sweet boy!

Siivouspäivä - Cleaning day

Pölyt ja hämähäkinseitit saavat kyytiä. Päästäkin, toivon.

Expelling dust and cobwebs. Hopefully from my head too.

Toinen - Second

Voisin käpertyä kippuralle ja unohtaa koko joulun. Ei oikein huvita.

I could curl up and forget all about christmas. I am not in the mood, really.

Joulukuun alku - Start of December

Tämä syksy on ollut ihan kummallinen. Kukat kukkii ja on ollut ihmeen lämmintä, lumi viipyi pari päivää. Odotellaan talvea. Jos jitain kuvakalenteria yrittäisi, päästäkseen tunnelmaan... tai saattaa tulla sitä ja tätä.

This autumn has been strange. Fowers bloom and it has been so warm, snow stayed for a couple of days. Waiting for winter to come. Maybe I'll have a picture calendar coming here to get in the mood, well a little bit of this and that I suppose.